Siirry sisältöön

Myyntiprosessi

Kuolinpesän asunnon myynti: mitä pitää huomioida, selvennyskirjaus ja miksi välittäjä kannattaa

Päivitetty 15.11.2026 · 8 min lukuaika

Ydinasiat

  • Myyntiin tarvitaan kaikkien pesän osakkaiden suostumus. Myös lesken hallintaoikeus ja testamentin käyttöoikeudet voivat vaikuttaa kauppaan.
  • Osakehuoneiston omistus kirjataan Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmään, ja kuolinpesän osakkaat voi merkitä siihen selvennyskirjauksella. Omakotitalon ja muun kiinteistön kohdalla vastaava on selvennyslainhuuto.
  • Selvennyskirjaus ja selvennyslainhuuto eivät ole pakollisia, mutta ne helpottavat kauppaa, koska osakkaat näkyvät rekisterissä.
  • Perukirja ja virkatodistukset (sukuselvitys) osoittavat, ketkä ovat osakkaita. Ne kannattaa käydä läpi ammattilaisen kanssa ennen kauppaa.
  • Välittäjän on otettava selvää kohteesta ja myyjän oikeudesta myydä. Kuolinpesän kaupassa se on tärkeämpää kuin tavallisessa kaupassa.
  • Suosittelemme kiinteistönvälittäjää erityisesti kuolinpesän asuntoon: virheet asiakirjoissa tai suostumuksissa voivat viivästyttää kauppaa tai tulla pesälle kalliiksi.

Kuolinpesän asunnon myynti on tavallista asuntokauppaa monimutkaisempi, koska myyjänä on useita ihmisiä, asiakirjoja on enemmän ja omistajatiedot pitää todistaa. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä myynnissä pitää huomioida, mitä selvennyskirjaus ja selvennyslainhuuto tarkoittavat, mitä välittäjän selonottovelvollisuus pitää sisällään ja miksi kiinteistönvälittäjää suositellaan erityisesti juuri näissä kaupoissa.

Henkilö allekirjoittaa asiakirjoja pöydän ääressä
Kuva: Dimitri Karastelev / Unsplash

1. Selvitä ensin, kuka saa myydä

Kuolinpesän omaisuutta hallitaan yhdessä. Käytännössä asunnon myyntiin tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus, tai osakkaat valtuuttavat yhden hoitamaan asian valtakirjalla. Selvitä seuraavat asiat ennen kuin asunto laitetaan myyntiin:

  • Ketkä ovat pesän osakkaat? Osakkaita ovat perilliset ja testamentin saajat. Perukirjasta ja sukuselvityksestä ne selviävät.
  • Onko leski, jolla on oikeus pitää puolisoiden yhteistä kotia jakamattomana hallinnassaan? Hänen suostumuksensa tarvitaan kauppaan, vaikka hän ei olisi osakas.
  • Onko testamentissa käyttöoikeuksia, esimerkiksi oikeus asua asunnossa? Oikeudenhaltijan on joko suostuttava kauppaan tai luovuttava oikeudestaan.
  • Onko jollakin osakkaalla edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu? Tällöin voidaan tarvita holhousviranomaisen lupa, ja edunvalvojan esteellisyys voi vaatia sijaisen.
  • Onko osakkaita ulkomailla tai onko pesässä sisäkkäisiä kuolinpesiä? Se pidentää osakasselvitystä.

Jos osakkaat ovat erimielisiä, ratkaisu voi tulla vasta pesänjakajalta. Lue lisää oppaasta kuolinpesän osakkaiden erimielisyydestä.

2. Omistajatiedot: lainhuuto, selvennyskirjaus ja selvennyslainhuuto

Mitä omistajatietoja tarvitaan, riippuu siitä, onko kyse osakehuoneistosta vai kiinteistöstä. Suurin osa asunnoista, kuten kerrostaloasunnot ja rivitaloasunnot taloyhtiössä, on osakehuoneistoja. Omakotitalot ja tontit ovat tavallisesti kiinteistöjä.

Osakehuoneisto: kuolinpesän selvennyskirjaus

Osakehuoneistoilla ei ole lainhuutoa. Niiden omistustiedot ovat Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmässä. Kun vainajan nimissä oleva huoneisto on kuolinpesän omistuksessa, rekisteriin voi hakea kuolinpesän selvennyskirjausta. Siinä vainajan nimissä oleva omistus päivitetään niin, että rekisteristä näkyvät kuolleen omistajan jakamattoman kuolinpesän osakkaat.

  • Hakeminen on vapaaehtoista. Maanmittauslaitoksen mukaan yksikin pesän osakas voi hakea sitä.
  • Se voidaan hakea, kun huoneistolla on sähköinen omistajamerkintä. Jos osakkeesta on paperinen osakekirja, se sähköistetään samalla.
  • Hakemukseen liitetään vainajan perukirja ja sukuselvitys. Lisäksi tarvitaan muut osakasasemaan vaikuttavat asiakirjat, kuten testamentti, avioehto tai perinnöstä luopumisilmoitus.
  • Kun osakkaat näkyvät osakehuoneistotulosteella, kuolinpesän asiakirjoja ei tarvitse toimittaa ostajan omistuksen rekisteröintihakemuksen liitteeksi. Kauppa on sujuvampi, ja pesän perukirja pysyy yksityisenä.
  • Rekisteriin kirjatuissa osakastiedoissa voi yleensä luottaa kaupantekohetkellä. Rekisteröinnin jälkeen tapahtuneet muutokset osakkaissa eivät kuitenkaan näy rekisterissä.

Omakotitalo ja muu kiinteistö: selvennyslainhuuto

Kiinteistöillä on lainhuuto. Kun kiinteistö on vainajan nimissä, kuolinpesä voi hakea selvennyslainhuutoa Maanmittauslaitokselta. Se ei jaa kiinteistöä perillisille eikä siirrä sitä kenenkään omistukseen, vaan merkitsee rekisteriin pesän osakkaat. Hakemukseen liitetään perukirja, sukuselvitys ja mahdollinen testamentti.

Selvennyslainhuuto on maksullinen, ja Taloustaidon mukaan hinta oli syksyllä 2026 172 euroa. Tarkista ajantasainen hinta Maanmittauslaitokselta. Maanmittauslaitos suosittelee hakemaan sitä viimeistään silloin, kun osakkaat alkavat suunnitella myyntiä.

Selvennyslainhuuto tai selvennyskirjaus ei ole sama asia kuin perinnönjaossa saadun asunnon rekisteröinti. Kun asunto on jaettu perillisille, uuden omistajan on rekisteröitävä oma omistuksensa. Osakehuoneiston saannon rekisteröintiä on haettava 2 kuukauden kuluessa, ja viivästyksestä peritään myöhästymismaksu.

Entä jos selvennystä ei ole tehty?

Asunnon voi silti myydä. Silloin myyjäksi merkitään kuolinpesä ja kauppakirjassa luetellaan sen osakkaat, ja kaikkien on allekirjoitettava kauppakirja. Myyjän on pystyttävä todistamaan osakkuutensa perukirjalla, sukuselvityksellä ja testamentilla, ja ne joudutaan toimittamaan ostajalle tai Maanmittauslaitokselle. Selvennyskirjaus tai selvennyslainhuuto säästää tältä vaivalta ja nopeuttaa kauppaa.

3. Perukirja ja virkatodistus: käy ne läpi huolella

Perukirja ja virkatodistukset ovat kuolinpesän kaupan tärkeimmät asiakirjat, koska niistä näkyy, ketkä saavat myydä ja mitä asunnolla on arvoa. Virheet tai puutteet niissä pysäyttävät kaupan usein vasta viime hetkellä, joten ne kannattaa tarkistaa heti kun myynti on päätetty.

Mitä perukirjasta tarkistetaan

  • Onko perukirja allekirjoitettu ja liitteineen kokonaisuudessaan mukana, ja onko se toimitettu Verohallinnolle?
  • Ovatko kaikki osakkaat mukana, ja täsmäävätkö nimet ja henkilötunnukset sukuselvitykseen ja testamenttiin?
  • Onko asunto kirjattu perukirjaan oikein: osoite, osakkeiden numerot ja arvo? Perukirjan arvo on perintöveron perusta, ja sitä verrataan myöhemmin myyntihintaan.
  • Onko asunnon omistus kokonaan vainajan, vai omistaako joku muu osan siitä esimerkiksi puolison kanssa?
  • Onko testamentissa asuntoa koskevia määräyksiä, kuten käyttöoikeuksia tai erityisiä lahjoituksia?
  • Onko perukirjassa asuntoon liittyviä velkoja ja kiinnityksiä, jotka on maksettava kaupan yhteydessä?

Virkatodistus ja sukuselvitys

Virkatodistus on viranomaisen, kuten seurakunnan tai Digi- ja väestötietoviraston (DVV), antama todistus henkilön väestötiedoista. Kuolinpesän osakkaat osoitetaan sukuselvityksellä, joka on katkeamaton sarja virkatodistuksia vainajasta 15 ikävuodesta kuolemaan saakka. Se näyttää, keitä vainajan perilliset ovat. Jos perillisiä on kuollut, tarvitaan selvitys myös heidän perillisistään.

  • Evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenten todistukset tilataan seurakunnalta, muut DVV:ltä. Tilaa ne ajoissa, jo ennen perunkirjoitusta.
  • DVV:n vahvistama perukirjan osakasluettelo voi korvata sukuselvityksen. Maanmittauslaitoksen mukaan tämä on tarpeen, jos osakkaat eivät näy osakehuoneistotulosteella.
  • Ulkomailla asuvat osakkaat tilaavat todistuksensa oman maansa viranomaisilta, mikä voi viedä kauan.
  • Jos kuolleeseen liittyy ulkomainen liittymä, esimerkiksi ulkomailla asuva perillinen, sukuselvitys on usein vaikeampi ja voi tarvita EU:n perintötodistuksen.

Perukirjan ja sukuselvityksen läpikäynti ei ole pelkkää lomakkeiden tarkistamista. Siinä pitää tunnistaa, mitkä tiedot vaikuttavat kauppaan: kuka puuttuu, kenellä on käyttöoikeus ja milloin tarvitaan lupa tai valtakirja. Kokenut välittäjä osaa lukea nämä asiakirjat ja huomaa puutteet ennen kuin kauppa on vireillä.

4. Muut asiat, jotka usein unohtuvat

  • Kadonnut osakekirja on kuoletettava käräjäoikeudessa ennen kauppaa. Se vie aikaa, joten tarkista osakekirjan tilanne heti.
  • Allekirjoitukset: perukirjan voi allekirjoittaa sähköisesti, mutta esimerkiksi testamenttia, perinnönjakokirjaa ja avioehtoa ei voi. Osakkaat voivat silti valtuuttaa toisen valtakirjalla.
  • Isännöitsijäntodistus ja taloyhtiön tiedot: vastikkeet, remontit ja korjaushistoria on tiedettävä ennen hinnoittelua. Putkiremontti tai julkisivuremontti vaikuttaa hintaan.
  • Kunto: kuolinpesä ei yleensä tunne asunnon vikoja. Kuntotarkastus voi suojata sekä pesää että ostajaa, ja kauppakirjaan kannattaa kirjata, ettei myyjä ole asunut asunnossa.
  • Tyhjennys: sovi osakkaiden kesken etukäteen, kuka saa mitäkin, ennen kuin asuntoa tyhjennetään.
  • Verot: perintövero ja myyntivoittovero ovat eri asioita. Lue verot oppaistamme.

5. Mitä välittäjän selonottovelvollisuus tarkoittaa?

Kiinteistönvälittäjällä on lakiin perustuva selonottovelvollisuus. Käytännössä se tarkoittaa, että välittäjän on ennen kauppaa otettava selvää kohteesta ja siitä, onko myyjällä oikeus luovuttaa se. Välittäjä ei saa luottaa pelkkiin myyjän sanoihin. Välittäjä esimerkiksi tarkistaa omistus- ja rasitustiedot ja pyytää tarvittavat asiakirjat.

Kuolinpesän kaupassa selonotto on laajempaa. Välittäjä selvittää muun muassa:

  • perukirjan ja virkatodistusten (sukuselvityksen) sisällön: ovatko kaikki osakkaat mukana ja täsmäävätkö tiedot toisiinsa;
  • ketkä ovat pesän osakkaat ja näkyvätkö he osakehuoneistotulosteella tai lainhuutotiedoissa, vai tarvitaanko perukirja ja sukuselvitys;
  • onko lesken hallintaoikeutta tai testamentin käyttöoikeuksia, joiden suostumukset tarvitaan;
  • ovatko kaikkien osakkaiden valtakirjat ja allekirjoitukset kunnossa ja onko edunvalvojan lupa tarpeen;
  • kohteen tiedot: isännöitsijäntodistus, vastikkeet, taloyhtiön remontit, kunto ja mahdolliset viat;
  • onko osakekirja olemassa ja onko asuntoon kohdistuvia kiinnityksiä tai muita rasitteita.

Välittäjä kertoo ostajalle ne tiedot, joilla on merkitystä kaupan kannalta. Kun nämä asiat on selvitetty etukäteen, kauppa ei viivästy kesken kaiken, ja ostajan on helpompi luottaa siihen, että myyjällä on oikeus myydä.

Välittäjä ja asiakas käyvät läpi kauppaan liittyviä asiakirjoja
Kuva: Amina Atar / Unsplash

6. Miksi kiinteistönvälittäjää suositellaan erityisesti kuolinpesän kaupassa

Voit lain mukaan myydä asunnon myös itse, mutta kuolinpesän kaupassa suosittelemme kiinteistönvälittäjää. Syyt ovat käytännöllisiä:

  • Perukirjan ja virkatodistusten läpikäynti: välittäjä osaa lukea perukirjan ja sukuselvityksen ja huomaa puuttuvat osakkaat, epäselvät omistukset ja luvat ennen kuin kauppa kaatuu niiden takia.
  • Asiakirjat ja suostumukset: välittäjä tuntee, mitä Maanmittauslaitos ja taloyhtiö vaativat, ja tarkistaa ne ennen kuin kauppa on kesken.
  • Selonotto ja vastuu: välittäjä selvittää omistajuuden ja kohteen tiedot, ja välitysliikkeellä on lain mukaan vastuuvakuutus. Itse myytäessä vastuu on kokonaan pesällä.
  • Osakkaiden yhteensovittaminen: välittäjä toimii yhteyshenkilönä usean osakkaan ja mahdollisten ulkomailla asuvien välillä, ja pitää kaikki ajan tasalla.
  • Hinnoittelu ja markkinointi: kuolinpesän asunto on usein remontoitava tai tyhjennettävä. Välittäjä osaa hinnoitella sen kunnon mukaan ja valita oikean ostajakohderyhmän.
  • Kauppa ja rekisteröinti: välittäjä tekee kauppakirjan, huolehtii kaupanvahvistuksesta ja kertoo, miten omistus rekisteröidään.
  • Aikaa ja vaivaa säästyy: pesän osakkaat joutuvat muutenkin käsittelemään raskaita asioita, joten näytöt, ostajat ja neuvottelut voi jättää ammattilaiselle.

Kysy välittäjältä ennen toimeksiantoa, onko hänellä kokemusta kuolinpesistä, miten hän hoitaa osakasselvityksen ja asiakirjat, kuka toimii pesän yhteyshenkilönä, mikä on palkkio ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Vertaa tarjouksia vähintään kahdelta tai kolmelta välittäjältä.

Voit kilpailuttaa välittäjät yhdellä lomakkeella. Täytä lomake kerran, niin välitämme pyyntösi alueesi välittäjille.

Usein kysyttyä

Mikä on kuolinpesän selvennyskirjaus?

Se on osakehuoneiston omistustietoihin tehtävä kirjaus, jossa vainajan nimissä oleva omistus päivitetään niin, että rekisteristä näkyvät jakamattoman kuolinpesän osakkaat. Se on vapaaehtoinen, ja yksikin osakas voi hakea sitä. Se helpottaa kauppaa, koska kuolinpesän asiakirjoja ei tarvitse toimittaa ostajalle.

Mikä on selvennyslainhuuto?

Se on kiinteistön, kuten omakotitalon tai tontin, omistustietoihin tehtävä kirjaus, joka merkitsee rekisteriin kuolinpesän osakkaat. Kiinteistöä ei jaeta eikä siirretä kenellekään. Se ei ole pakollinen mutta helpottaa myyntiä.

Onko selvennyskirjaus tai selvennyslainhuuto pakollinen ennen myyntiä?

Ei, kumpikaan ei ole pakollinen. Asunnon voi myydä ilman niitä, mutta silloin pesän osakkuus on osoitettava perukirjalla ja muilla asiakirjoilla. Kysy välittäjältä, kannattaako selvennys tehdä juuri teidän tapauksessanne.

Mikä on virkatodistus ja tarvitaanko sitä kuolinpesän kaupassa?

Virkatodistus on seurakunnan tai DVV:n antama todistus väestötiedoista. Kuolinpesän osakkaat osoitetaan sukuselvityksellä, joka koostuu virkatodistuksista. Sukuselvityksen voi korvata DVV:n vahvistama perukirjan osakasluettelo. Kysy välittäjältä, mitä asiakirjoja juuri teidän kauppaanne tarvitaan.

Mitä välittäjän selonottovelvollisuus tarkoittaa?

Välittäjän on otettava selvää kohteesta ja myyjän oikeudesta myydä se. Kuolinpesän kaupassa se tarkoittaa osakkaiden, valtakirjojen, lesken hallintaoikeuden ja kohteen tietojen tarkistamista.

Voiko kuolinpesän asunnon myydä ilman välittäjää?

Voi, mutta emme suosittele sitä. Asiakirjat, suostumukset ja rekisteröinti ovat tarkempia kuin tavallisessa kaupassa, ja virheistä vastaa pesä.

Tämä on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Säännökset ja Maanmittauslaitoksen käytännöt muuttuvat, joten tarkista ajantasaiset ohjeet Maanmittauslaitokselta tai kysy lakimieheltä. Tarkista oman pesäsi tilanne aina välittäjältä tai lakimieheltä.

Lue myös